Historian havinaa Lasitehtaan varjossa


Talo rakennettiin vuonna 1911 lasitehtaan johdon asuinrakennukseksi, ja se oli ensimmäisiä tehtaan toiminnan ympärille rakennetuista taloista. Rakennuksen arkkitehtuuri edustaa tyypillistä aikakautensa tuotetta, jossa on "nikkarityylin" ohella havaittavissa kansallisromanttisia tyylipiirteitä: julkisivujen symmetria sekä pihanpuolen voimakas akselisommitelma sekä rakennuksessa että puistossa. Talo on alueen asuinrakennuskannan päärakennus, jolla on yhdessä rakennusta ympäröivän kartanonpuistotyyppisen pihan kanssa kulttuurihistoriallisesti merkittävä arvo sekä rakennushistorian että miljöön kannalta.


Talon alkuvuosina asutti sen toista päätä insinööri, sittemmin vuorineuvos A. P. Kolehmainen. Toisessa päässä asui noin 1911-14 vuori-insinööri K. V. Koskimies, joka oli osakkaana ja asiantuntijana Paloheimon polttoturvetehtaassa. (Vuosikymmeniä myöhemmin tuli rakennukselle ja Koskimiehen siinä asumalle ajalle oma historiallinen hohtonsa. Koskimiehen vaimon sisar Alli, joka vieraili usein talossa, avioitui myöhemmin Juho Kusti Paasikiven kanssa, ja hänestä tuli presidentin puoliso.)

Koskimiehen muutettua talosta asui talon toista päätä joitakin vuosia kulloinkin tehtaan palveluksessa ollut ja asuntoa tarvinnut, lähinnä perheetön henkilö, kunnes huoneistoon muutti konttoripäällikkö Martti Pasanen. Sittemmin talo jäi kokonaisuudessaan tehtaanjohtaja A. P. Kolehmaisen käyttöön.

Vuorineuvos A. P. Kolehmaisen kuoltua 1944 taloon muutti hänen poikansa Pentti. Hänen isännyyttään kesti vain pari vuotta, joskin sitä jatkoi vielä toiset kaksi vuotta hänen leskensä Ansa Kolehmainen.

Ansa Kolehmaisen muutetua pois talo jäi joksikin aikaa tyhjilleen, kunnes siihen muutti A. P. Kolehmaisen nuorempi veli, tehtaan toimitusjohtajaksi valittu DI Vilho Kolehmainen. Hän kuoli vuorineuvoksena 1965. Talon uudeksi isännäksi tuli hänen poikansa DI Antti Kolehmainen, joka asui talossa vuoden 1977 alkuun asti.

Seuraava tehtaanjohtaja halusi asua muualla, joten talo oli pari vuotta tyhjillään. Sen jälkeen talossa toimi kartanoravintola Lehmushovi aina vuoteen 2010 asti, jolloin talo myytiin sen nykyisille omistajille.

Tilat pääsivät viimein taas arvoiseensa käyttöön ja vuokraustoiminta alkoi mittavien remonttien jälkeen uudelleen vuonna 2015 nimellä Lehmustien Juhlatalo.

Linkkejä alueen historiaan ja nykyaikaan

Lasistudio Mafka&Alakoski naapurissamme Lasitehtaalla
Järjestämme yhdessä pienille ja suurille ryhmille esimerkiksi tutustumista lasinpuhallukseen!
http://www.mafka.fi/

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1884

Lasinpuhaltaja Pekka Paunilan Potti aivan Juhlatalon naapurissa

Lasiosuuskunta Lasismin myymälä myös aivan naapurissa, Lasitehtaalla


Suomen Metsästysmuseo
http://www.metsastysmuseo.fi/

Erään naapuritalon remontista kerrottua